Viimeisen puolen vuoden aikana olemme saaneet huomata, että taloyhtiöiden konkurssit, tai ainakin uhka sellaisesta, on saanut mediassa palstatilaa melko runsaasti.
Vielä jokin aika sitten taloyhtiöiden konkursseja ei oikeastaan pidetty edes mahdollisena. Kunnes pidettiin. Ja totta kai, onhan kuitenkin ilmeistä, että mikä tahansa osakeyhtiö voi ajautua konkurssiin. Syyt sellaiseen tilanteeseen ajautumiseen vaihtelevat, mutta äärimmäisen harvoin tilanne tulee kuitenkaan “puun takaa”.
Tällä hetkellä nimenomaan taloyhtiöitä ja niiden taloutta vaikeuttavat useammat tekijät: Inflaation kiihtyminen on nostanut lähes kaikkien palvelujen hintoja ja taloyhtiöitä tämä on kurittanut varsinkin kohonneiden energiakustannusten myötä. Inflaatio on myös ollut aiheuttamassa korkojen nousua, ja sille ei ainakaan vielä näy loppua. Myös sähkön hinta on ollut osaltaan vaikuttamassa, mutta tätä kirjoitettaessa näyttäisi pahimpien skenaarioiden osalta hieman helpommalta.
Jos talyhtiön hallitus on yrittänyt vuosikausia minimoida kaikkia kustannuksia, on mahdollista että yhtiö on kerännyt itselleen korjausvelkaa. Kengännauhabudjetilla edenneet taloyhtiöt eivät todennäköisesti ole pystyneet myöskään varautumaan tuleviin yllättäviin korjauksiin, myöhässä olevista peruskorjauksista puhumattakaan.
Ja kun sitten jokin uhka realisoituu ja rahaa tarvittaisiin, voikin helposti käydä niin, että pankki ei enää lainaa myönnäkään. Koska katsoo vakuusarvot riittämättömiksi. Silloin tilanne muuttuu helposti itseään ruokkivaksi ja lopputulos on vähintäänkin karu.
Kaiken synkistelyn keskellä on kuitenkin muistettava, että konkurssi ei tule päälle, kuin tavarajuna tunnelissa. Se hiipii. Siksi jokaisen osakkeenomistajan olisikin syytä ymmärtää yhtiökokouksen tärkeys. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käydään läpi paitsi edellisen tilikauden tulokset, myös hallituksen esitys budjetiksi ja sen perustelut. On jokaisen osakkaan intresseissä myös ymmärtää, mistä näissä puhutaan ja mitä niissä sovitaan. Ja jos ei ymmärrä, olisi syytä kysyä ja pyytää vaikka rautalankaa, jos muu ei auta. Koska näiden perusteella on muodostettavissa kuva taloyhtiön tilasta ja suunnasta.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Tämänkään ei pitäisi olla läpihuutojuttu eikä itsestäänselvyys, koska hallituksella on ollut, tai ainakin olisi pitänyt olla, vuoden kuluessakin käsitys tilanteesta ja tapahtumista. Jos esimerkiksi yhtiölle on kertynyt paljon saamattomia vastikkeita, on hallitus se, jonka tulee näihin reagoida riittävän nopeasti ja tehokkaasti.
Taloyhtiöiden hallituksiin on usein vaikea saada ketään suostumaan. Mikä on täysin käsittämätöntä, koska luulisi jokaisen haluavan olla mahdollisimman lähellä päätöksentekoa silloin, kun puhutaan omasta omaisuudesta! Hallituksella on luonnollisesti myös vastuu tekemistään päätöksistä ja sen jäsenillä riski joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Hallituksen jäsenen henkilökohtaisilla riskeillä tarkoitetaan yleensä sitä, että hallituksen jäsenet saattavat tehdä päätöksiä, joista aiheutuu vahinkoa taloyhtiölle tai jollekin kolmannelle osapuolelle (esim. osakkaalle). Näistä aiheutetuista vahingoista hallituksen jäsenet saattavat olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain perusteella.Tyypillisimmät hallituksen jäsenten aiheuttamat vahingot liittyvät yleensä esim. toimivallan ylittämiseen, asioiden hoitamatta jättämiseen ja viivyttelyyn.
Taloyhtiön hallintoa ja taloutta on erittäin tärkeää seurata, jos kerran omistaa kyseisen yhtiön osakkeita. Ja vasta haluaisi niitä omistaa, on syytä perehtyä niihin huolella ennen ostopäätöksen tekemistä. Luonnollisesti on myös useita muitakin asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota, mutta nuo kaksi asiaa ovat ehdottomasti tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Joten kun havittelemaasi asuntoa myyvä kiinteistönvälittäjä antaa sinulle ison kasan kohteen dokumentteja, lue ja ymmärrä ne huolella! Ja jos et ymmärrä, käy verkkokaupassamme!