Jokainen edes alustavasti asuntokauppaa pohtiva on varmasti saanut lukea jatkuvalla syötöllä uutisia taloudesta ja etenkin asuntomarkkinasta. Jokaiselle lienee selvää se, että inflaatio laukkaa ja korot ovat “korkealla”. On totta, että molemmat mainitut muuttujat ovat nousseet viimeaikoina historiallisen nopeasti. Ja kuten joku suuri ajattelija on joskus sanonut: Ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden, on vaikeaa.
Kun asetetaan sekä korkotaso että inflaatio perspektiiviin, kokonaiskuva näyttäytyy hieman erilaisena. Aloitetaan:
Lainakorot
Olemme eläneet pitkään nollakoroissa, tai jopa negatiivisiisa koroissa. Niin pitkään, että sitä on alettu pitämään lähes normaalina tilana. Ja sitähän se ei ole, tietenkään. Normaalia on se, että rahalla, kuten kaikella muullakin, on ja pitää olla hinta. Kun viime vuosina markkinoille on työnnetty lisää rahaa käytännössä ilmaiseksi, on luonnollista, että jossain vaiheessa tulee aika, jolloin sitä tietyllä tavalla “imuroidaan” takaisin. Lainananto ei ole hyväntekeväisyyttä.
Olemme taipuvaisia etsimään ja löytämään helppoja ratkaisuja, kuten ensin korona ja sitten Venäjän roistomaiset toimet Ukrainassa, mutta ne tulivat toimineeksi korkeintaan laukaisevina tekijöinä. Kun ajatellaan asuntolainoitusta, puhutaan jokseenkin pitkästä aikajänteestä, useimmiten kymmenistä vuosista, on selvää, että matkalle mahtuu monenlaisia korkotasoja. Varsinkin, kun korot ovat tavallisimmin sidottu maksimissaan 12 kuukauden euriboriin. Siksi onkin melko hassua, että monet pohtivat lainanottamista juuri tämän hetken korkoja tuijottaen. Itse olemme ostaneet ensimmäisen asuntomme aikana, jolloin asuntolainamme korko oli siellä 16 prosentin tasolla. Olemme silti edelleen hengissä ja asuntokin on matkan varrella vaihtunut useasti isommaksi/paremmaksi.
Inflaatio
Ja sittten se inflaatio: Inflaatiota tarvitaan. Sen olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä kahden prosentin tasoa. Tuolla tasolla se ylläpitää hintavakautta, joka auttaa ennakoimaan tulevaa kehitystä ja sen myötä vaikuttaa ihmisten kykyyn tehdä hallittuja päätöksiä esimerkiksi juuri lainanoton suhteen. Liian korkea inflaatio luo itseään ruokkivan kierteen, jolloin yhdellä eurolla saa jatkuvasti entistä vähemmän. Liian matala inflaatio, eli deflaatio, on vähintään yhtä haitallinen. Eli kaksi prosenttia on hyvä. Euroopan Keskuspankin (EKP) tehtävä on ylläpitää hintavakautta. EKP tarkastelee inflaatiota keskipitkällä aikavälillä, joten sitäkin taustaa vasten kuukaisittaisen inflaatioprosentin perusteella tehdyt ratkaisut eivät ole järkeviä.
Uutisointi
Ja sitten se aiheesta uutisointi: Nappasin nopealla googlaamisella muutamia asuntomarkkinaan liittyviä uutisia juhannuksen jälkeiseltä ajalta. Ja niitähän riitti. Joka lähtöön. Jokseenkin vuoropäivinä joku julisti, että asuntojen hinnat romahtivat pysyvästi ja toinen, että hintojen lasku on pysähtynyt ja kauppa elpyy hintojen nousun alettua. Jokainen voi siis vapaasti valita omaa näkemystään tukevia uutisia! Jälleen on kuitenkin hyvä muistaa, että kotia ei tavallisesti osteta tai olla ostamatta kolmen kuukauden suunnitteluvälillä, vaan vähintäänkin vuosiksi. Ja että lehtiartikkeleiden ensisijainen tavoite on saada lehteä myydyksi.
Meillä laikilla elämä etenee ja matkalla tarpeet muuttuvat. Välillä myös asumiseen liittyvät. Siksi kannattaa hengittää muutaman keraan syvään ja ottaa hieman perspektiiviä aiheeseen. Ja tehdä ratkaisut omien tarpeiden, ei lehtien (klikki)uutisten ohjaamina. Ja muistaa, että “asuntolainamatkalle” tulee joka tapauksessa osumaan erilaisia korko- ja inflaatioprosentteja. Joten ostakaa, ihmiset, asuntoja! Mutta ostakaa järkevästi. Ja tehän tiedätte: Me autamme siinä mielellämme!