Search

Mistä löytyisi pienin korko?


Asunnon ostaminen on yleensä kohtuullisen iso asia. Siinä sitoudutaan melko pitkäksi ajaksi ja siihen panostetaan huomattava summa rahaa. Jos, ja tavallisesti kun, hankinta rahoitetaan lainalla, on tietenkin syytä olla tarkkana, millaisilla ehdoilla lainan ottaa ja kuinka pitkäksi ajaksi siihen sitoutuu.


On hyvin tavallista, että asunnon valintaa ohjaa sen hinta. Minkälaiseen asuntoon voisin parhaimmillaan tuloillani yltää? Niinpä aloitetaan rahan hinnan selvittäminen.


Tyypillisesti pankit tarjoavat asuntolainojaan 12 kuukauden euriboriin sidottuun viitekorkoon ja lisäävät siihen päälle oman marginaalinsa. Pankista riippuen asuntolaina voidaan sitoa myös kolmen tai kuuden kuukauden vastaavaan. Nyrkkisääntö on, että lyhyempi on halvempi. Eli samalla arvopäivällä on tarjolla erikokoisella korolla olevaa lainaa. Olemme eläneet pitkään poikkeusellisen matalien korkojen aikaa, mutta tilanne on muuttunut nopeasti.

Asuntolainaa otettaessa on syytä tarkastella asiaa varsin pitkällä tähtäimellä. On jokseenkin hankala ennustaa, miltä maailman taloustilanne näyttää vaikkapa kymmenen vuoden päästä, omasta taloustilanteesta puhumattakaan. Siksi onkin syytä kallistua mieluummin pessimistiksi kuin yltiöoptimistiksi. Esimerkiksi vuosi sitten (15.11.2021) 12 kuukauden euribor oli -0,480%. Siis negatiivinen. Nyt Suomen Pankki ilmoittaa 12 kuukauden euriborin olevan +2,811% (11.11.2022). Eli vain vuodessa se on kivunnut 3,291%. Aika paljon, sanoisin.


Luonnollisesti halvempi korko kiinnostaa, koska hei, sehän maksaa vähemmän!

Nopeasti unohtuu, että matalampi korko on voimassa vastaavasti lyhyemmän ajan. Tilanteessa, missä asunnon ostaminen on ajankohtaista, tulee helposti keskityttyä vain tuohon prosenttilukuun. Vertailun vuoksi 11.11.2022 kuuden kuukauden korko oli +2,291% ja kolmen +1,762. Kumpi maistuu enemmän: Melkein kolme prosenttia vai alle kaksi?


Sen sijaan, että tuijottaisi pelkästään korkoprosenttia, olisi hyvä laskea realistisesti oma maksukykynsä ja miettiä hieman hitaammin päivittyvää korkoa. Jo pelkästään siksi, että näin antaa itselleen enemmän aikaa regoida mahdollisesti epäsuotuisasti kehittyvään tilanteeseen.

Pankit stressitestaavat asuntolainanhakijoita kuuden prosentin korolla 25 vuoden maksuajalla. Eli laskevat, pystyykö asiakas suoriutumaan lainanhoidostaan kuuden prosentin korkotasolla. Kuusi prosenttia tuntuu huikean korkealta, mutta ei se mahdotonta ole. Sen lähellä käytiin viimeksi syksyllä 2008 finanssikriisin kärjistyessä. Stressitesti olettaa, että korko on ja pysyy siellä kuudessa prosentissa koko laina-ajan. Tällainen tilanne on kuitenkin melko epärealistinen - koroilla kun on taipumus elää. Kuten käy ilmi vaikkapa siitä, että korot ovat olleet negatiivisia 2016 tähän päivään asti. Stressitestit ovat tuontituote. Ne tuotiin Suomeen ulkomailta lähes sellaisenaan. Monessa maassa asuntolainoja oli kuitenkin myönnetty varsin kevyesti (muistaako kukaan Yhdysvaltojen subprimekriisiä?). Tämän romahduksen jälkeen tulivat stressitestit, mutta niiden kyseenalaisten hyötyjen johdosta esimerkiksi Englannin keskuspankki on niistä luopumassa.

Asuntolainanhakijan on hyvä tehdä ihan itse itselleen mieluummin inhorealistinen "stressitesti" kuin olla liian optimistinen. Ja valita asuntolainaksi sellainen, joka antaa mahdollisimman paljon liikkumatilaa ja reagointiaikaa. Muualla maailmassa suosittuja ovat myös kiinteäkorkoiset asuntolainat, jolloin korko on kiveen kirjoitettu koko laina-ajaksi. Sellaisen prosentti on toki tavallisesti lyhyitä korkeampi, mutta vastaavasti lainanhoitokulujen ennakointi


huomattavan helppoa ja sen myötä mielenrauha vakaampaa. Suomessakin on pankkeja, jotka sellaista tarjoavat. Just saying.



3 views0 comments

Recent Posts

See All